Mutta elama taalla ei ole muuttunut mitenkaan suuresti sites viime kerran. (Tosin tanaan sain kuulla kammottavan uutisen, etta Jack Sparrownen on tavoittamattomissa!! </3 Joten mitas muuta kuin suklaata jà juustoja naamariin, en tieda voiko mun elama taalla jatkua ollenkaan. Ohh.) Perheenvaihtoon olen edelleen hyvin tyytyvainen.
Eilen telkkaria tuijottaessani totesin, etta hei. Mahan olen Ranskassa! Kai se on parempi tajuta myohaan kuin ei milloinkaan..? Tuntuu vaan jotenkin hassulta, olen ollut taalla nyt reilut 7viikkoa (joista vasta reilun yhden taalla kartanossa), mutta ihan kuin olisin ollut taalla aina? Hirveasti kaikkea uutta vaikka kaytannossa mitaan jannaa ei olé tapahtunut. Mutta sarjassamme "nain voi kayda vain jà ainoastaan Saaralle"; olin viime lauantaina nykyisen perheeni lasten kanssa uimassa taalla Valbonnessa, joka tosiaan on ihan reilun matkan paassa Golfe Juanista. Lapset jatin rauhassa (jà luvan kanssa, don't worry) riehumaan lastenaltaaseen, kun ma menin pitkasta aikaa uimaan, siis niinku oikeesti. Ja enkos ollut uinut kuin minuutin ja naen tutulta nayttavan miehen. Voi paska. Edellinen kauhuperheeni oli paattanyt tulla sitten juuri samaan aikaan saastuttamaan uimahallin vesia. Siis ihan tosi. WTF?
À) miten ihmeessa ne kykenee saamaan lapset niin kauas kotoa ilman kauheita kriiseja (tai ehka kriiseja matkanvarrella olikin, who knows.) b) miksei ne menneet Antibesin uimahalliin, joka on heilta noin 5minuutin matkan paassa? c) miten ihmeessa perheen isa oli valmis maksamaan kaikki nelja sisaan, koska halpa uimahalli se ei ole... Ja viela d) miten noin voi vaan kayda?!
Alkupaniikkien jalkeen paatin vaan olla pysahtymatta, mutta kylla mut taidettiin huomata. Sen perheen aiti tuli nimittain uimaan viereiselle radalle. Enka pystynyt uimaan puoltatoista tuntia putkeen...mutta eipa nekaan tulleet moikkaamaan! :D mutta voitte vaan kuvitella mun paniikin - sanoin niille meinaa lahtiessa, etta menen asumaan kaverin luokse Cannesiin ja luulen, ettei au pairina oleminen ole mua varten. Ja sitten kuljen niiden ohi kahden lapsen kanssa... Mietin kylla kuumeisesti, mita sanoisin niille, jos tulisi tilanne, jossa olisi pakko esittaa yllattynytta ja vaihtaa kuulumisia. Pukkarissa (joka oli yhteinen miehille ja naisille) lukittauduin vaatteidenvaihtokoppiin, kunnes oltiin kaikki valmiita lahtemaan. Oli kieltamatta aika kuumottava uintireissu! Ja olkapaankin sain taas kipeeksi.
Asiasta kukkaruukkuihin. Saa taalla on alkanut nayttaa syksyisia merkkeja ja hurjia ukkosia. Erton-koira kuin ruutana, pelkaa ihan hulluna ja rupee itkemaan suloisesti. Olen tehnyt varsin jannittavia loydoksia taalla talossa, ja luulen, etta kylppareiden maara jaa tahan kuuteen loytoon. Viinikellari oli positiivinen yllatys ja voi jestas oon kuolannut perheen aidin vaatehuoneessa, joka on pyykkituvan yhteydessa (jossa pesen lasten Kenzo, D&G, Prada ja Lacoste -vaatteita). Kaikki maailman kenkamerkit Jimmy Choosta C. Louboutainiin plus kaikkea muuta kivaa. Ja sitten mina hengaan taalla uskollisena lavi-paidoilleni ja verkkareilleni. 8-vuotias tytto kysyi multa, enko ma ikina pue paalle muuta kuin yopuvun? Enpa kai. Hahaaa.
Eipa muuta jannaa talla eraa! Yritan selvita mun sparrow-kriisista, mutta en kylla nae enaa minkaanlaista motivaatiota tapattaa itteani pump-step comboissa. Yhyy. (Ja viime viikolla sain yksityisen step-tunnin, ha ha ha ja viela kerran ha! Tosin mun mokailuista siella ei puhuta...) Nyt sekin muisto on menettanyt hohtonsa :( mutta kaikenlaisia muita jannia juoruja tuolla salilla kuulee! Vahan eri meininki taalla...here everybody talks, starting with whispers...
À bientôt mes chers amis,
Saara
Jes skype, mäkin tein tilin!! eli skype maybe joku päivä? Ja en kestä, vain sulle voi käydä noin....
VastaaPoista