Pari viime paivaa on ollut varsin vauhdikkaita ja jopa hyvinkin hauskoja!
Sain perjantai-illaksi kutsun viettamaan iltaa keilahallille aivan sekalaisella porukalla. Ainoan tuttuni, Julietten, poikaystava yllapitaa on va sortir -sivustoa, jossa sivustolle kirjautuneet ihmiset voi ilmottautua erilaisiin illanviettoihin picniceista veneretkiin. Perjantaina keilattiin. Mua tultiin hakemaan superfancylla urheiluautolla, jonka takapenkille kirjaimellisesti ahtauduin. Ja onneks oli tilaa niin vahan, koska tan ranskalaisen gigolon kyydissa hiukan pelotti ja turvavyo yksinaan olisi tuntunut turhalta.
Istuttiin sitten porukalla syomaan ja hauska ilta siita alkoi! Istuin aika rempsean espanjan opettajattaren vastapaata ja vasemmalla puolella istui taikuri ja oikealla puolella muuan italialais-kanadalais-ranskalais-englantilainen Claudio, jonka lempparibandi oli Korpiklaani. Of course. Masut taynna jatkoimme keilaradalle ja voi kuinka loistinkaan mun keilaustaidoilla. (itse voitte paatella kummalla, positiivisella vai negatiivisella tavalla) Claudio, joka oli keski-ikaa lahenteleva hyvin menestyksekas liikemies, ainakin vakuuttui mun talentista ja paatti kysya mun sahkopostiosoitetta. Siis sahkopostiosoitetta?! Dude, welcome to the 21st century.
Lauantai alkoi pyorailytunnilla pelottavassa kellarisalissa, jossa oli kuitenkin discovalaistus ja kaikkea, mutta olin varma, etta kuolisin. (varsinkin kun ilmastointi on kaput) Hulluja naa ranut tuon pyorailyn kanssa. Muuten sitten lueskelin Harry Potteria ranskaksi ja nauroin niiden kaannoksille. Mutta sitten vuorostaan jarkytyin katsoessani telkkarista Simpsoneita, ranskaksi. Oh Homer, what have they done to you?!
Illalla sain uudestaan kutsun johonkin random pubiin Nizzaan, jossa eurooppaa kiertelevat reilaajaporukat pysahtyy aina. Mua tultiin ranskalaiseen tyyliin hakemaan hiukan myohassa ja talla kertaa Julietten poikaystava leikki formuloita fancylla autollaan. Jos aamulla luulin kuolevani pyoraillessani, nyt olin varma, etta paasisin hengestani, kun ajettiin 160km/h 70km alueella suht pienilla teilla. Mutta selvisin!
Ja jos Suomessa oon joskus luullut nakevani taynna olevan baarin, olen erehtynyt, pahoitteluni. Mutta siella istuskeltiin ja juotiin ja yritettiin jutskailla, mutta se olisi ollu aika hc, jos olisi pystyny siina metelissa puhumaan. Joten keskella yota mentiin tietenkin jaatelobaariin, jossa oli muunmuassa tomaattibasilikajatskia ja 87 muuta makua.
Tanaan piti kuitenkin viettaa aikaa naiden kersojen kanssaja paatin vieda ne rannalle siina toivossa, etta ne itse viihdyttaisi siella itteaan. Paadyin sitten yksin rakentamaan upeaa nelitornista hiekkalinnaa, jonka hoitolapseni (onpas haron kuuloista, or is it just me ja mun vasymys...noo, sopii tahan blogiin) paatti rajayttaa hyppimalla sen paalle. Yhyy, sinne meni mun parin tunnin uurastus. Juustoja mun tuli tanaan syotya vajaat puoli kiloa (for real) ja suklaata reilut sama maara. Taa on vaarallista.
Ja viela fait d'hiver. Lahetin ihan randomisti kuvani jollekin jehulle jossakin mestassa ja nyt olen sitten varasijalla torstaina pidettavaan muotinaytokseen, joka on Monacossa. That's what happens when you take a chance! Ja voi kuinka harmi, muuan Claudio lahti tanaan pitkalle tyomatkalle. Voi harmin harmi! Ei se onneks ollut mua kuin paata lyhyempi ja 3xmun ikanen.
Huomenna back to karu tylsa arki ja non stop juustojen syonti.
À bientôt vous tous,
Saara
Siis miten paljon ne vetää sitä juustoa? Ja ihan pelkälleenkö? :p (ps. ihanan randomin kuulosta toi porukka! <3sähköpostiosoite :D
VastaaPoista